Maaliskuun lankalaihikseni on edistynyt ainakin yhden huurteisen pilvenhattaran eli PetiteKnitin Cumulus-puseron verran. Lankana minulla oli Filcolanan Tilia-mohairlanka värissä Rime Frost, mikä suomeksi tarkoittaa kuuraa tai huurretta. Kaunis väri ja ihana nimi, mutta mitä hankalin kuvata.
Jokaisessa kuvassa väri toistuukin hieman eri tavalla. Lisäksi kuvissa väri taitaa lähinnä sinisenturkoosiin, vaikka siinä on mukana ripaus vihreääkin. Ensimmäisessä kuvassa taitaa väri olla parhaimmillaan, vaikka siinäkään ei vihreää näy, mutta kirkkaus on hyvä. Värissä pitäisi siis olla mukana aavistus samaa sävyä kuin yllä olevassa kortissa, mutta minä en saanut nyt kameraa rokkaamaan halutulla tavalla. Eipä siinä, turkoosi on saamien valokuvausoppieni mukaan hankalin väri kuvata, joten näillä kuvilla mennään hyvillä mielin. 
Tämä malli on ihanan mutkaton, ns. aivoton työ, mikä tulee nopeasti valmiiksi.
Nopeaa valmistumista nopeuttavat saumattomuus ja i-cord-reunukset, millä hihansuut ja helma päätellään.
Myös pääntie viimeistellään i-cord-reunalla, mutta sitä varten silmukat tulee ensin kerätä. Mutta vaivaton viimeistelytapa sekin.
Tämä mohairlanka oli minulla kaapissa valmiina, kun ostin erään Atelier Jupen viskoosikankaan. Sattumalta siinä oli juuri samaa huurteista sävyä, niin tavoitteenani on tehdä siitä paitapusero tämän alle. Katsotaan nyt meneekö se syksyyn, koska kevät tulee kohisten…
Aikaisemmin olen neulonut jo kaksi Cumulusta. Ne tein ohjeesta poiketen yhdestä ja samasta langasta, niin en ymmärtänyt puseron nimeä täysin, koska lopputulos ei ollut näin hattaramainen, mitä kahdella mohairsäikeellä neulottuna tuli. Cumulus tarkoittaa siis hattaranmaista kumpupilveä, mitä tämä pusero muistuttaakin keveydellään ja pehmeydellään.
Aikaisemmat Cumulukseni:
